Suomen Sjögrenin syndrooma -yhdistys ry

- autoimmuunireumasairaus, reumasairaus, rauhasreuma, sjögrenin syndrooma

Suomen Sjögrenin syndrooma -yhdistys ry

autoimmuunireumasairaus

Tutkimustuloksia virtsarakon oireista

Alustavat tutkimustulokset Sjögrenin syndroomaan liittyvistä virtsarakon oireista

Taustatietoa

Kivulias virtsarakko-oireyhtymä, eli interstitielli kystiitti (IC) on varsin harvinainen virtsarakon tulehdussairaus, jonka syy on edelleenkin täysin epäselvä. Tämän sairauden toteaminen perustuu kliiniseen oireistoon (tiheävirtsaisuus, virtsapakko-oire, yövirtsaisuus, yhdyntäkivut sekä alavatsakivut, jotka pahentuvat rakon täyttyessä).

Tyypillisenä löydöksenä pidetään rakon tähystyksessä todettavia haavaumia ja/tai pumpulimaisia verenpurkaumia rakon ylivenytyksen seurauksena. Spesifisiä löydöksiä esimerkiksi koepaloissa ei ole, ja diagnoosi pohjautuu paljolti muiden tunnettujen sairauksien poissulkuun; hyvän- ja pahanlaatuiset kasvaimet, rakkokivet, bakteerin tai sienen aiheuttama tulehdus, virtsateiden tuberkuloosi, virtsarakon hermotuksen häiriöt ja gynekologiset syyt, kuten kohdun limakalvosirottuma, endometrioosi. Osalla potilaista on rakko-oireilun taustalla arveltu olevan jokin autoimmuunisairaus. Myöskin Sjögrenin syndrooman (SS) on epäilty liittyvän kivuliaan virtsarakko-oireyhtymän, IC:n taustatekijöihin.

Sjögrenin syndrooma (SS) on autoimmuunisairaus, jonka kliinistä taudinkuvaa hallitsee ulkoeritysrauhasten heikentynyt toiminta. Rauhassolujen toiminnan säätely tapahtuu hermostovälitteisesti siten, että tahdosta riippumattoman autonomisen hermoston solu erittää välittäjäainetta (avain), joka kiinnittyy rauhassolun pinnassa olevaan reseptoriin (lukko) ja käynnistää solussa halutun toiminnan.

Mahdollisesti keskeinen syy Sjögren-potilaiden ulkoeritysrauhassolujen toiminnan heikkenemiseen selittyy elimistön muodostamista reseptorivasta-aineista. Sjögrenin syndroomaa sairastavalla potilaalla elimistö muodostaa haitallista vasta-ainetta, joka tunnistaa rauhassolujen pinnalla olevan ns. muskariinireseptorin ja kiinnittyy siihen estäen näin reseptorin kautta tapahtuvan normaalin säätelyn. Reseptoriin kiinnittynyt vasta-aine aktivoi lisäksi muuta immuunipuolustusjärjestelmää, joka sitten hyökkää vasta-aineen tunnistamia soluja vastaan ja pyrkii tuhoamaan ne.

Virtsarakossa ei ole ulkoeritysrauhasia, mutta virtsarakkolihaksen toiminnan säätelyssä on myöskin muskariinireseptoreilla keskeinen merkitys. Etenkin reseptorityypit M2 ja M3 ovat keskeisiä virtsaamisrefleksin käynnistymisessä. Toisaalta selkäytimen M1 reseptorit puolestaan jarruttavat virtsaamisrefleksin käynnistymistä. Kaiken kaikkiaan virtsarakon toiminta on monien säätelyjärjestelmien alainen, ja häiriö näiden järjestelmien tasapainossa voi sitten johtaa eriasteisiin ongelmiin.

Virtsarakon toimintaan liittyvät mahdolliset häiriöt Sjögrenin syndrooman yhteydessä ovat aikaisemmin jääneet hyvin vähälle huomiolle. Jotain viitteitä on tosin aikaisemmin saatu Sjögrenin syndrooman liittymisestä kivuliaan virtsarakon oireyhtymään eli interstitielliin kystiittiin, mutta havainnot ovat olleet yksittäisiin potilaisiin liittyviä. Laajaa tutkimusta SS-potilaiden rakkohäiriöistä ei ole aikaisemmin tehty.

Tutkimustulokset

Keväällä 2000 lähetettiin kaikille Sjögren-yhdistyksen jäsenille kirjekysely, jossa kartoitettiin erilaisten virtsaamishäiriöiden esiintymistä. Löydösten merkityksen arvioimiseksi identtinen kysely toteutettiin samanaikaisesti myös 2000:lle, vertailuväestöksi valitulle suomenkieliselle naiselle, jotka poimittiin satunnaisotannalla väestörekisterikeskuksesta. Kyselyyn osallistuminen oli molemmissa ryhmissä kiitettävän ahkeraa. Sjögren -yhdistyksen jäsenistä peräti 81% vastasi kyselyyn, ja kontrolliväestöstä saatiin vastaus 67%:lta haastatelluista.

Oirekyselyssä käytettiin interstitiellin kystiitin oirekartoituslomaketta, joka on kansainvälisesti käytössä ko. sairauden seurantaan. Nyt toteutetussa kyselyssä haluttiin erityisesti saada viitteitä, liittyykö Sjögrenin syndrooma merkittävässä määrin IC:hin.

Virtsaamisoireiden esiintyvyys oli Sjögren-potilaiden parissa silmiinpistävän yleistä. Kyselyyn vastanneista 12% kärsi vaikeista rakko-oireista, ja lisäksi lieviä tai keskivaikeita oireita oli puolella potilaista. Keskivaikeat ja vaikeat oireet olivat 3-4 kertaa yleisempiä Sjögren-potilailla kuin vertailuväestön naisilla, ja näiden oireiden aiheuttama keskivaikea tai vaikea haitta oli 4-5 kertaa yleisempää Sjögren-potilailla. Rakon täyttymiseen liittyvä kipu, mikä on interstitiellin kystiitin (IC:n) keskeisin oire, oli Sjögren-potilailla 8 kertaa yleisempää.

Tupakoivilla Sjögren-potilailla keskivaikeat tai vaikeat rakko-oireet olivat kaksi kertaa yleisemmät kuin tupakoimattomilla. Vastaavaa riippuvuutta ei ollut kontrolliväestön keskuudessa. Sen sijaan synnytysten lukumäärällä ei ollut vaikutusta kartoitettujen virtsaamisoireiden esiintyvyyteen kummassakaan tutkimusryhmässä.

Sjögren-potilaista 5% oli saanut antibioottikuurin virtsatulehdukseen viimeisen kuukauden aikana. Kontrolliväestössä tämä oli puolta vähäisempää. Oirekyselyn perusteella Sjögren-potilaista 5% täytti IC:n kriteerit. Tämän esiintyvyys oli lähes 20 kertaa yleisempi Sjögren-potilailla, kuin vertailuväestössä (ilman Sjögrenin syndroomaa). Mielenkiintoista oli myös se, että vertailuväestön potilaista, jotka täyttivät IC kriteerit, kolmanneksella oli todettu SS.

Johtopäätökset

Tutkimus antaa ensimmäisen kerran vahvan näytön siitä, että interstitielli kystiitti liittyy merkittävästi Sjögrenin syndroomaan. Kuitenkaan tämän kirjekyselyn perusteella ei vielä voida tehdä tarkempia tulkintoja mahdollisista taustalla vaikuttavista mekanismeista.

Muskariinireseptorivasta -aineilla voi olla tärkeä merkitys. Myöskin hormonaalisilla tekijöillä saattaa olla merkittävä vaikutus. Mielenkiintoista on, että sekä Sjögren-potilaista, että IC-potilaista 90% on naisia. Naissukuhormoni (estrogeeni) voi vaikuttaa elimistössä moniin tulehdusmekanismeihin ja voimistaa erilaisten tulehduksen välittäjäaineiden aiheuttamaa vastetta. Todennäköisesti lukuisat eri tekijät voivat laukaista rakon seinämään tulehdusprosessin, jonka lopputuloksena sitten ilmenee kivulias rakko-oireyhtymä.

JATKOTUTKIMUKSET

Toteutetun kyselyn perusteella on valikoitunut tärkeä potilasryhmä, jolla näyttää olevan Sjögrenin syndroomaan liittyvä vaikea, pahoin päivittäistä elämää haittaavaa virtsarakon oireisto. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan olemassa ainuttakaan tutkimusta, jossa olisi selvitetty, mitä hoitomenetelmiä tälle potilasryhmälle tulisi suositella. Tämän vuoksi on alustavasti suunniteltu lähettää tälle potilasryhmälle uusi kirje, jossa kysytään mahdollista halukkuutta osallistua lisäselvittelyihin. Rakko-oireiden todellisen luonteen selvittämiseksi tulisi näille potilaille tehdä perusteelliset urologiset tutkimukset ; virtsanäytteet, virtsaamispäiväkirja, rakon toiminnan tutkimukset eli ns. urodynaamiset tutkimukset sekä rakon tähystys ja mahdollinen koepalatutkimus. Mikäli näiden tutkimusten perusteella varmistuu kyseessä olevan interstitielli kystiitti, olisi tärkeä toteuttaa myöskin hoitovasteiden kriittinen tutkimus, jotta jatkossa voitaisiin luotettavammin arvioida eri hoitomenetelmillä saatavaa hyötyä myös uusille potilaille.

Mikael Leppilahti
urologi, osastoylilääkäri
Seinäjoen Keskussairaala

 

Takaisin