Sjögrenin syndrooma

Sjögrenin oireyhtymä eli syndrooma on autoimmuunisairaus, jonka merkittävin oire on limakalvojen kuivuminen etenkin silmien, suun ja sukuelinten alueella.

Sjögrenin syndroomaan sairastuneista valtaosa, yli 90% on naisia. Diagnoosi tehdään yleisimmin noin 50 vuoden iässä, mutta sairastua voi nuorempanakin. Syndrooma etenee hitaasti.

Taudin esiintyvyydestä ei ole tarkkaa tietoa, sillä se voi olla myös vähäoireinen. Sen arvioidaan kuitenkin olevan toiseksi yleisin autoimmuniteettisairaus nivelreuman jälkeen.

Sairastumisen syyt

Termi autoimmuunisairaus tarkoittaa että sairastuminen ei johdu selkeästä ulkoisesta syystä kuten viruksesta tai bakteerista, vaan kyse on elimistön immuunijärjestelmän virheellisestä toiminnasta.

Nivelreuman ja Sjögrenin syndrooman lisäksi autoimmuniteettisairauksia ovat esimerkiksi kilpirauhasen tulehdus ja keliakia. Sjögrenin syndrooma voi esiintyä primaarisena eli itsenäisenä sairautena, tai sekundaarisena toisen autoimmuunitaudin yhteydessä.

Oireyhtymän puhkeamiseen saattaa vaikuttaa geneettinen alttius, ja koska sairastuneista suurin osa on naisia, myös hormonitoiminnalla arvioidaan olevan osuutta. Yksittäistä syytä ei sairaudelle ei kuitenkaan tiedetä.

Sjögrenin syndrooman oireet

Sjögrenin syndroomassa elimistön immuunisolut tuottavat vasta-aineita, jotka aiheuttavat kroonista tulehdusta kehon avoeritteisissä rauhasissa kuten sylki- ja kyynelrauhasissa. Myös sukuelinten limakalvot voivat oireilla.

Kirvely ja jatkuva roskan tai hiekan tunne silmissä on yleinen ensioire. Suun kuivuminen kasvattaa juomistarvetta ja aiheuttaa käheyttä ja nielemisvaikeuksia. Kuiva suu voi myös altistaa reikiintymiselle ja ientulehduksille. Emättimen limakalvojen kuivuminen saattaa aiheuttaa yhdyntäkipuja.

Syndroomaan liittyy usein myös väsymystä ja lihas- sekä nivelkipuja. Myös hengitystietulehdukset ja kuiva yskä ovat tavallisia.

Vaikeampia, tosin harvinaisempia komplikaatioita ovat muun muassa keuhkojen tulehdusmuutokset sekä punatäpläinen ihottuma (purppura) alaraajoissa. Sjögrenin oireyhtymä kasvattaa riskiä sairastua imusolmukesyöpään.

Oireiden esiintyminen on yksilöllistä, ja yksi sairastunut harvoin kärsii niistä kaikista.

Toteaminen ja hoito

Poikkeavat kuivumisoireet silmissä ja suussa voivat herättää epäilyn Sjögrenin syndroomasta. Näitä oireita toki aiheuttavat myös monet muut syyt kuten ikääntyminen, vaihdevuodet, allergiat ja monet lääkkeet, joten diagnoosia ei tehdä pelkästään niiden perusteella.

Laboratoriossa etsitään verestä vasta-aineita, joista tyypillisiä ovat tuma- ja ENA-vasta-aineet. Tulehdusarvoista lasko on useimmiten koholla, ja myös reumakoe usein positiivinen. Kyynelten ja syljen eritystä voidaan mitata kokein.

Sjögrenin syndroomaan ei ole varsinaista parannuskeinoa, mutta sen oireita voidaan lievittää monin tavoin. Silmiä voi kostuttaa tipoilla tai voiteilla/geeleillä. Silmiä on myös hyvä suojata kovalta tuulelta ja pölyltä.

Suun kostutukseen on lääkevalmisteita, mutta myös esimerkiksi tavallinen ksylitolipurukumi voi lisätä syljeneritystä. Janojuomana paras vaihtoehto on vesi.

Nivelkipuja voidaan lääkitä tulehduskipulääkkeillä sekä kortinsonilla tai hydroksiklorokiinillä. Vaikeissa niveloireissa saatetaan käyttää vastaavia lääkkeitä kuin nivelreuman hoidossa.

Sjögrenin syndrooma johtaa hyvin harvoin työkyvyn menettämiseen tai invalidisoitumiseen. Oireenmukaisella hoidolla sitä sairastavat voivat elää hyvin normaalia elämää.

Lähteitä ja lisätietoa:

Syventävää tietoa Sjögrenin syndroomaa sairastavalle, Terveyskylä.fi, erikoissairaanhoidon verkkopalvelu

Moninainen Sjögren, Reumaliitto

Sjögrenin oireyhtymä, Duodecim terveyskirjasto